Elina Toiviainen, OSAO
Kone- ja tuotantotekniikka-alan ammatit – esimerkki NOPO-opinto-ohjauksesta OSAOssa
21.12.2021
OSAO järjestää nivelvaiheen opinto-ohjausta eli NOPO-opinto-ohjausta yhdessä Oulun kaupungin ja Ammattiopisto Luovin kanssa Oulun seudulla. Merkittävä osa NOPO-toimintaa ovat nuorille suunnatut tutustumiset eri ammatteihin alueen oppilaitoksissa. NOPO-opinto-ohjaukseen osallistuvat 9.-luokkalaiset ovat kuluneena syksynä tutustuneet OSAOlla esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikan, talonrakentajan ja ajoneuvoasennuksen sekä logistiikka-alan opintoihin. Näen opinto-ohjaajan työssäni tärkeänä sen, että pääsemme vierailemaan työsaleissa ja muissa työympäristöissä. Moni nuori kertoo vierailun jälkeen, että ymmärrys alan työtehtävistä ja erilaisista opiskelutavoista kasvaa uudelle tasolle päivän aikana. Hyvä esimerkki tutustumisten tärkeydestä on kone- ja tuotantotekniikan ala, jonka monipuoliset mahdollisuudet eivät kovin usein ole nuorille selvillä ennen tutustumista, sillä harvalla peruskouluikäisellä on mahdollisuuksia päästä kokeilemaan koulussa tai arjessa laajasti metalli- tai tuotantotekniikan erilaisia työtehtäviä.
Vierailin muutaman NOPO-opinto-ohjaukseen osallistuvan nuoren kanssa OSAOlla syksyllä 2021. Kone- ja tuotantotekniikassa nuoret testasivat sorvausta ja laskivat sorvattavan kappaleen mittoja. Peruskoulussa opiskellusta geometriasta olikin hyötyä, ja muutama mukana ollut aikoi kerrata matematiikan sisältöjä tulevia opintoja ajatellen. Kun mitat oli tarkistettu ja työpiirustuksia opeteltu lukemaan, pääsimme sorvaamaan opettajan johdolla.
Opimme myös, että kone- ja tuotantotekniikassa panostetaan nykyään paljon automatisaatioon, jotta toistuvat työtehtävät vähenevät. Jo opiskelujen aikana voi perehtyä esimerkiksi tuotantorobottien ohjelmointiin ja käyttöön sekä huoltoon, jos uudet teknologiat kiinnostavat. Myös CNC-koneistuksessa pääsee ohjelmistojen ja ohjelmoinnin kanssa tekemisiin. Halukkaat tutustujat saivat ohjata yhtä tuotantorobottia ja kokeilla, toimiiko toisen robotin ohjelma halutulla tavalla.
Pääsimme myös sekä uudenlaisen että perinteisen hitsauksen makuun. Puimme ja sovittelimme hitsauskypärät päähän ja pääsimme katsomaan, kuinka upouusi hitsausrobotti hitsasi ohjelmoidusti metallikappaleita yhteen. Opettaja esitteli meille erilaisia hitsaussaumoja ja -menetelmiä sekä kertoi siitä, miten onnistuneet ja laadukkaat saumat oppii tunnistamaan. Lopuksi tutustujat hitsasivat myös itse OSAOn virtuaalihitsauksen laitteilla. Harjoittelu teki nuorista nopeasti varmakätisiä, sillä MIG- ja MAG-hitsaus alkoi sujua muutaman kymmenen minuutin harjoittelun ja ammattiopettajan opastuksen turvin mukavasti. Yhteistä keskustelua ja huvia herätti puikkohitsauksen haastavuus, mutta lopulta sekin onnistui. Myös tutor-opiskelijat kävivät kertomassa meille opiskelusta virtuaalihitsauksen ohessa, ja nuoret tutustujat saivat heiltä paljon tietoa opiskeluun liittyen. Päivän päätteeksi tutustujat totesivat, että vierailu tarjosi huikean määrän tietoa ja mukavia käytännön kokemuksia. Ymmärrys alan erilaisista tehtävistä ja työmahdollisuuksista kasvoi. Myös kone- ja tuotantotekniikan eri osaamisalojen monipuolisuus oli myönteinen asia. Nivelvaiheen opinto-ohjaukseen eli NOPOon osallistuvat nuoret kokivat hyväksi sen, että omien mielenkiinnonkohteiden perusteella voi valita koneistajan, levyseppähitsaajan, koneasentajan tai koneautomaatioasentajan välillä. Osalle päivän anti oli se, että päätös tulevasta ammatinvalinnasta varmistui, mikä osoittaa mielestäni tutustumisten tärkeyden nuorten koulutusvalintojen tukena.
Sari Kivioja, OSAO Kaukovainio tekniikka
Hyvää mieltä ja hyvinvointia – Puhtauspalvelualan opettajan näkökulma työhyvinvointiin
21.10.2021
Puhtauspalveluala on minulle tärkeä ala. Olen työskennellyt alalla kauan ja edennyt siivoojasta ja laitosapulaisesta ensin siivoustyönohjaajaksi, sitten palveluesimieheksi ja siivouspäälliköksi. Yrittäjänäkin olen alalla työskennellyt ja myös toisessa oppilaitoksessa puhtausalan opettajan tehtävissä.
Olen myös vapaa-ajallani mukana SSTL Puhtausala ry:n ja Pohjois-Pohjanmaan Puhtausala ry:n toiminnassa. Yhtenä päämääränä on alan kehittäminen.
Haaveenani on pitkään ollut puhtausalan opettajan tehtävät OSAOssa. Haaveeni on toteutunut, ja nyt saan olla opettamassa tulevia ammattilaisia OSAOlla. Olen edelleen hyvin innostunut alasta ja työstäni puhtausalalla. Itselle rakkaalla alalla on tärkeä huolehtia myös jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan.
Alan kehittyminen ja työtä keventävät välineet, koneet ja menetelmät sekä tietenkin hyvä työergonomia auttavat jaksamaan fyysisesti. Ne auttavat myös pysymään terveenä puhtauspalvelualan tehtävissä. Alan kehittymisen lisäksi pitää kuitenkin itsekin panostaa pysyäkseen työkykyisenä. Liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä lepo ovat itsestään selviä keinoja fyysisen työkyvyn ylläpitämiseen. Ne on hyvä muistaa, mutta minä haluaisin muistuttaa myös kokonaisvaltaisemmasta hyvinvoinnista.
Ihminen voi kokonaisvaltaisesti hyvin, kun hänellä on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvä olla. Työpaikalla hyvällä työilmapiirillä on suuri vaikutus jaksamiseen. Siihen me voimme jokainen itse vaikuttaa. Oppilaitosmaailmassa kohtaamme päivittäin opiskelu- ja työkavereita. Se miten kohtaamme toisen ihmisen, vaikuttaa hyvinvointiin. Ihmistä arvostava kohtaaminen antaa voimia ja iloa. Kohtaamisissa ovat aina tunteet läsnä. Ammatilliseen käyttäytymiseen kuuluu tunteiden hallinta. Tärkeimpiä tunnetaitoja työssä ovat itsehillintä ja myös itsearvostus. Negatiivinen ajattelu ja toiminta luovat ympäristöön kielteistä ilmapiiriä, joka lisää stressiä. Myönteisyyden avulla voidaan stressin syntyä välttää. Jos pitää antaa työstä palautetta, olisi se hyvä tehdä rakentavassa hengessä.
Itsearvostus liittyy oman työnsä arvostamiseen. Oman ammatillisen taidon jatkuva kehittäminen lisää itsevarmuutta ja itseluottamusta. Kun pystyy selviämään työn tuomista erilaisista haasteista, itseluottamus kasvaa edelleen ja se lisää hyvinvointia. Tämä sama pätee myös alan opiskelussa. Osaamisen lisääminen tuo varmuutta ja luo hyvinvointia. Puhtauspalveluala on nopeasti kehittyvä ja monipuolinen ala, ja uutta opittavaa riittää jatkuvasti. Se pitää myös mielenkiintoa yllä.
Puhtauspalvelualan opintoihin on sisällytetty myös hyvinvointiosaamista. Tutkinnon perusteiden ammatillisiin vaatimuksiin on kirjattu, että opiskelija ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Hyvinvointiin kuuluu myös yhteisössä toimiminen. Lisäksi kaikille yhteisissä opinnoissa on kahden osaamispisteen verran työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämistä. Se tarkoittaa, että opiskelija osaa huolehtia terveydestään. Opetussuunnitelmassa mainitaan toimintaympäristön ja toiminnan turvallisuuden ja terveellisyyden arvioiminen, hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla, tapaturmien ehkäisy oikeilla toimintatavoilla. Fyysisten työkykyvaatimusten ymmärtämisen lisäksi pitää huomioida aktiivinen osallistuminen opiskelijaryhmän toimintaan ja oppilaitoksessa järjestettäviin liikunta- ja muihin tapahtumiin, eli yhteisöllisyys ja sosiaalisuus. Erilaiset tapahtumat opintojen lomassa ovat virkistäviä.
Osallistuin opiskelijaryhmäni kanssa lokakuun alussa yksikkömme Hyvis-tapahtumaan. Hyvis eli hyvinvoiva amis oli hyvä esimerkki yhteistyön voimasta. Hyviksen koordinoinnista vastasi opinto-ohjaaja Ilona Hakalin, joka vastaa yksikössä myös opiskeluhuollon koordinoinnista. Paikalla olivat mm. terveydenhoitajat, kuraattorit, amishelpperi ja amiskoutsi. Lisäksi toimintapisteitä oli useilla opettajilla. Tämmöinen panostus kertoo siitä, miten opiskelijoista OSAOssa huolehditaan.
Tilaisuudessa saattoi heittäytyä kisaamaan erilaisia urheilupelejä, tutustua kierrätykseen ja omien tapojen terveellisyyteen. Myös Puhtaasti parempaan duuniin -hankkeen hyvinvointiasiantuntija oli paikalla. Hänen toimintapisteellään saimme mitata kehonkoostumusta ja käden puristusvoimaa. Opiskelijani kiittelivät tapahtuman ilmapiiriä välittäväksi, innostavaksi, lämminhenkiseksi ja mahdollistavaksi. Hyvis sai tuntemaan yhteenkuuluvuutta. Mekin olemme osaolaisia! Kuulumme porukkaan, mikä on hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Kun luettelen tilaisuuden parhaita puolia, en voi olla mainitsematta munkkeja. Munkkitarjoiluista huolehtivat oppilaitoksen tutorit.
Hyvis oli loistava esimerkki siitä, että hyvää mieltä ja hyvinvointia voidaan jakaa. Opiskelijaryhmässäni totesimme, että meillä on hyvä yhteishenki ja turvallinen ilmapiiri. Oivalsimme, että sen vuoksi voi keskittyä vapautuneesti opiskelemaan ja uskaltaa tehdä virheitäkin. Heti ei tarvitse olla se ammattilainen.
Aina välillä kannattaa vilkaista peiliin ja miettiä omaa toimintaansa. Minkälaista ilmapiiriä minä itse luon työ- ja opiskeluympäristööni?
Tsemppiä ja jaksamista kaikille ja nautitaan myös syksyn harmaudesta – asenne ratkaisee!
Yhteisistä kohtaamisista ja yhteen osumisista
24.6.2021
Yhteiset kasvokkain kohtaamiset ja avoimet keskustelut ovat tässä ajassa nousseet arvoonsa. Yhteisen ymmärryksen luominen on perustaa tekemisille. Kohtaamisissa parasta on avoin ajatusten vaihto ja tulkintojen puntarointi käytänteistä ja kehittämistoimista. Saimme kehittämistyöllemme jatkoaikaa vuoden 2022 loppuun. Hyvä niin! Jospa kohtaamisiin olisi loppuajan mahdollisuus.
Yhteen osumista tarvitaan työvoiman takaamiseksi. Yritykset etsivät sopivia ja päteviä työntekijöitä. Sopivuuteen ja pätevyyteen työtehtävissä vaikuttavat yrityksessä tuotettavat palvelut. Ammattialoilla on hyvin monenlaisia työtehtäviä erilaisissa työympäristöissä ja etenemismahdollisuuksia. Työntekijän ominaisuudet, persoonallisuus, vahvuudet, kielitaito, fyysinen kunto, halu oppia ja toiveet halutaan huomioida, jotta työn tekemiselle on hyvät edellytykset ja rekrytointi onnistuisi.
Ammatinvalintaan niin nuorilla kuin varttuneimmillakin vaikuttavat ammatin arvostus ja tuttuus. Tietyt ammatit periytyvät tai kulkevat suvussa. Tietoa ja ohjausta ammateista, koulutusmahdollisuuksista ja tutkinnoista saa eri tahoilta ja verkkopalveluista. Kokemuksia työstä ja sen tekemisestä kuulee arjessa monesta suusta. Kun jokin asia on merkityksellistä ja arvokasta, siitä viestitään tiedostamatta. Monen asian ja tekemisen arvon ja merkityksen huomaa vasta sitten, kun se jää tekemättä, puuttuu tai muuttuu.
Mitä meistä tuli ja tulee? Ei välttämättä muurareita eikä pappia, lukkaria eikä talonpoikaa, vaan monen alan oppimisintoa omaava taitaja, jotka asiantuntijana sujuvasti sujahtaa uusille urille.
Sujahdetaan nyt Suomen suven kohtaamisiin ja onnekkaisiin osumiin!
Raija Lehtonen
OSAOn Opiskelijapalveluista ja OSAO Oven Hakijapalveluista
OSAO Ovesta ohjausta puhtauspalvelualallekin
28.5.2021
Sain pyynnön kirjoittaa Puhtaasti parempaan duuniin -hankeblogiin. Otin pestin mieluusti vastaan, sillä puhtauspalveluala on erittäin lähellä sydäntäni. Olen saanut aiemmin olla alan opettajana ja jossain vaiheessa tehtävänimikkeeni olikin puhdistuksen teknologian lehtori! Opiskelijoiden kanssa kävimme osaamista kartuttamassa monenlaisissa erilaisissa yrityksissä ja noista vuosista on vain mukavia muistoja.
Puhtaus tulee oikeastaan näkyville ja merkitykselliseksi vasta sitten, kun sitä ei ole. Puhtaat, terveelliset ja turvalliset tilat ovat kuitenkin edellytys kaikkien yritysten ja ihmisten toiminnalle. Ja tämä tekee puhtauden tekijöiden työn tärkeäksi. Tiedän, että monesti sanotaan, että siivota osaa kuka vain. Näin ei kuitenkaan ole, sillä alan työtehtävissä vaaditaan osaamista. Työssä ei heiluta ”rättien ja luutujen ” kanssa eikä paiskata ämpäristä vettä lattialle, vaan työtä tulee tehdä oikeilla ja tarkoituksenmukaisilla menetelmillä, välineillä, koneilla ja aineilla. Ammattitaitoinen puhtausalan työntekijä osaa myös suunnitella työhön käytettävän ajan kustannustehokkaasti. Nykypäivänä erityisen tärkeää on toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Näin huolehditaan myös kalliiden kiinteistöjen kunnossapidosta ja jatketaan niiden käyttöikää.
Puhtausalan työtehtävissä on motivoivaa mielestäni se, että työn jäljen voi nähdä. Tosin työn jäljet yleensä katoavat nopeasti, mutta se tarkoittaa taas sitä, että tuloksia tulee tehdä uudelleen, ja siinä onkin alan työllistävä vaikutus. Puhtauspalvelualan työpaikkojen kirjo on laaja. Alalla on tekijöille töitä tarjolla ja yrityksissä kärsitään jopa työvoimapulasta. Kyseessä on ala, jossa työt eivät tule koskaan loppumaan.
Myös kotitaloudet ostavat kodin siivouspalveluita ja esimerkiksi tämä tarjoaa myös mahdollisuuksia työllistää itsensä yrittäjänä. Puhtauden työtehtävissä on mahdollista toimia myös kansainvälisesti joko kotimaassa tai hakeutua harjoitteluun tai työhön ulkomaille. Alalla voi halutessaan edetä vaativampiin tehtäviin työssä kertyneen osaamisen ja lisäkouluttautumisen avulla.
Jos mietit, olisiko tämä ala sinulle oma juttu, on meillä OSAOssa mahdollista tulla pohtimaan alan valintaa ja tutustua koulutusmahdollisuuksiin OSAO Oven hakijapalveluissa. Meidän ammattitaitoiset opinto-ohjaajamme ja opintoneuvojamme auttavat sinua mielellään. Heidän kanssaan voit miettiä omia kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksiasi laajemminkin. Voit ottaa meihin yhteyttä chatin tai sähköpostin kautta tai soittamalla. Parasta meillä on se, että sinulla on mahdollisuus tulla ajanvarauksella tai ilman keskustelemaan ohjaajien kanssa kasvotusten Oulun BusinessAsemalla sijaitsevaan palveluumme. Yhteystiedot ja aukioloajat löydät osoitteesta www.osao.fi/ovi. Tavoitat meidät myös kesän aikana, sillä palvelumme toimii läpi vuoden. Olet lämpimästi tervetullut.
Toivon kaikille oikein aurinkoista ja ihanaa kesää!
Kirsi Hemmilä, OSAO Kaukovainio tekniikka
Puhtautta ja hyvinvointia kotiin – tee se itse tai hanki asiantuntijapalveluna
5.5.2021
Puhtautta ja hyvinvointia kotiin – tee se itse tai hanki asiantuntijapalveluna. Kevät on tuonut valon. Valo on virkistävää ja voimaannuttavaa, mutta se on myös ikävän paljastavaa. Kotona alkaa näyttää harmaalta, kun ikkunapinnat ovat pölyiset. Huonekalut ja matotkin näyttävät nuhruisilta. Voisi sanoa, että kevät keikkuen tulevi. Välillä se ilahduttaa ja välillä stressaa.
Suomi on niin pohjoisessa, että vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat paljon elämänrytmiimme. Talvella elämme vähän horroksessa ja hämärässä. Lika ja pöly eivät näy. Pimeys vetää saamattomaksikin. Perinteisesti Suomessa on siivottu koti perusteellisesti jouluksi ja juhannukseksi. Kevään valo pakottaa ikkunoiden kirkastamiseen. Jos kotia siivotaan näin harvoin, saattaa kodin suursiivous tuntua ylivoimaiselta urakalta. Se kuitenkin tehdään. Muutenhan ei tule joulu, ei tule juhannus. Ilman ikkunanpesua ei kesä pääse kotiin. Ja sitten ollaan aivan uuvuksissa.
Olisikin hyvä pitää puhtautta kotona yllä koko ajan. Jos huolehtii siitä, että kaikella on paikkansa ja siitä, että kaikki tavarat ovat paikallaan, pysyy järjestys yllä. Järjestys tuo ihmiselle myös mielenrauhaa. Järjestetyssä kodissa on helpompi ottaa myös pölyt pinnoilta. Sisäilman laatukin pysyy parempana. Suomalaisilla on tapa keskittää siivousenergiansa lattian imurointiin, ja silloin ylemmille pinnoille pääsee kertymään pölyjä ja likaa. Voisin antaa keittiön kaappien ylätasoja varten siivousta helpottavan vinkin. Kaapin päälle voi levittää talous- tai voipaperin. Kaikki ilman rasva ja pöly laskeutuvat paperille, joka on helppo vaihtaa. Keittiön pinttynyttä ja rasvaista pölyä on hankala muuten siivota. Myös kodinkoneiden puhtaanapito kannattaa muistaa, unohtamatta lieden ja jääkaapin takaosien puhtaanapitoa.
Saunakin kannattaa siivota säännöllisesti. Silloin ei tarvita tehopesuja ennen joulua tai keskikesän juhlaa. Jos siivotaan liian vähän ja harvoin, tarvitaan lopulta siivoukseen tehokkaampia puhdistusaineita, jotka kuormittavat enemmän ympäristöä. Säännöllinen siivous on siis myös ympäristölle ystävällistä. Laudeliinan käyttö auttaa saunan puhtauden ylläpidossa.
Ikkunoita ei voi Suomessa pestä milloin tahansa. Kun ilma keväällä lämpenee, on hyvä aika puhdistaa ikkunat. Samalla huolletaan tekstiilit. Pestään ja silitetään verhot. Joskus verhoille riittää tuuletus tai imurointi. Kun ikkunoita avataan, joudutaan siirtämään tavaroita pois edestä. Ikkunanpesuun kannattaakin yhdistää pattereiden ja valaisimien puhdistus. Viherkasvitkin voidaan käyttää suihkussa, jotta ne taas jaksavat huolehtia ilman puhdistamisesta.
Jos petivaatteet tuuletetaan, lakanat pestään ja patjat imuroidaan joka toinen viikko, pysyy sänky puhtaana. Mutta myös täkit ja tyynyt on hyvä pestä aina välillä. Kevät on tällekin toimelle hyvää aikaa. Jos kärsii allergioista ja ilmassa on runsaasti siitepölyä, ei kannata petivaatteita kuivata ulkona.
Minä olen aamun ja valon ihminen. Pidän kodinhoidosta. Siksi siitä on tullut ammattinikin. Kotona siivotessani pohdin omaa työskentelyäni opetuksen ja ergonomian näkökulmasta. Huolehdin aina hyvästä ergonomiasta. Ammattini varmasti vaikuttaa siihenkin, että tutkailen erilaisten pintojen käyttäytymistä. Olen huomannut, että runsaat lasipinnat keräävät pölyä. Vähän aikaa sitten kevään paljastavassa valossa havahduin kotonani lasipöydän pinnan paksuun pölyyn. Siivous on luova laji. Piirsin ensin kuvioita pöydän pölyihin, sitten siivosin. Siivouksesta voi siis tehdä hauskaa.
Siivous voi olla myös ihmistä hoitavaa harjoitusta. Kun keskittyy tekemiseen, järjestelee rauhassa ja miettii toimiaan, voi saavuttaa syvän mielenrauhan. Stressitaso laskee. Mielihyvää tuottaa myös se, että voi nähdä työnsä tulokset heti. Jos ei halua siivota hiljaisuudessa, voi panna hyvän musiikin pauhaamaan ja tehdä työtä tanssien. Siivous on mielen harjoituksen lisäksi myös fyysistä harjoitusta. Siivottuun kotiin on mukava tuoda tuoreita kukkia tai luoda esineistä kivoja asetelmia. Esteettisessä ja puhtaassa ympäristössä on hyvä olla. Siisti koti on myös lahja asuinkumppaneille. Se on toisesta välittämistä.
Yksi mahdollisuus kodin puhtaanapitoon on hankkia palveluita ammattilaisilta. Puhtaasti parempaan duuniin -hankkeessa on mukana useita alan yrityksiä Pohjois-Pohjanmaalta. Puhtausalan yrityksistä voi hankkia ikkunan- ja mattojenpesupalveluita ja muita siivouspalveluita. Ammattilaiset taitavat myös katettujen parvekkeiden ja lasitettujen terassien puhdistusta. Kevät on yrityksille kiireistä aikaa. Palveluita ostamalla voidaan saada kotiin lisää yhteistä laatuaikaa. Siivouspalveluita lahjoittamalla voi antaa aikaa myös lahjaksi.
viestintä- ja vuorovaikutustaitojen lehtori
Taina Kylmänen, OSAO Kaukovainio tekniikka
Pääsiäisateriani takana ovatkin kone- ja tuotantotekniikan ammattilaiset!
1.4.2021
On aika valmistautua pääsiäiseen. Pääsiäinen on vuoden kohokohtia. Työ- ja koulumaailmassa se tarkoittaa useille, ehkä jopa useimmille, toivottua hengähdystaukoa arjen raadannasta. Neljää päivää vapaata. Talvinen pimeys on takana. Pääsiäinen merkitsee tervetullutta taukoa arjesta. Huokaisemista. Läheisiä ihmisiä. Kevättä. Iloa ja kiitollisuutta. On hyvä pysähtyä.
Totuus on, ettei nykyaikainen yhteiskunta voi koskaan kokonaan pysähtyä. Emme voi seisauttaa tuotantolaitoksia, emme terveydenhuoltoa, emme liikennettä emmekä alkutuotantoa. Monet ihmiset tekevät kaksi- tai kolmivuorotyötä yhteiseksi hyväksemme. Onneksi vuorotyöstä maksetaan korvausta. Moni on töissä tänäkin pääsiäisenä. Puhtaasti parempaan duuniin -hankkeen kaikki ammattialat ovat sellaisia, että alojen ammattilaisia työskentelee myös pyhinä. Tarvitsemme puhtaus- ja kiinteistöpalveluja sekä kone- ja tuotantotekniikan ammattilaisten työpanosta myös pääsiäisenä.
Valio Oy Oulun meijerin kunnossapitoasentaja Juha Ollila on tehnyt pitkään kolmivuorotyötä. Joku vuoro sattuu tällekin pääsiäiselle. Keskustelumme aikana arvostukseni vuorotyöntekijöitä kohtaan nousi. Ollilan asenne pyhätyöhön on hyvin positiivinen. Hän ymmärtää tehtävänsä tärkeyden. Meijerin kunnossapitoasentajien työhön kuuluu koko meijerin alueen kaikkien koneiden ja laitteiden toimivuudesta huolehtiminen. He valvovat, huoltavat ja korjaavat. Juha Ollila toivoisi, että kuluttajat muistaisivat ottaessaan maitopurkkia jääkaapistaan, kuinka monenlaisten ammattilaisten työ on sen takana, että maitopurkki on jääkaapissa.
Maitopurkin kulku kaupan kylmäkaapista kodin jääkaappiin on vain pieni osa tuotteen elinkaarta. Maitolitra saattaa kohdata useita kone- ja tuotantotekniikan ammattilaisia matkallaan. Modernit maitotilat ovat viimeisen päälle koneellistettuja. Tilalliset ja viljelijät ovat viimeisen päälle koulutettuja. He ovat hankkineet osaamista myös koneiden toiminnasta. Entäpä jos esimerkiksi lypsykone menee epäkuntoon juuri silloin, kun tilallinen on itse viettämässä harvinaisia lomapäiviään jossain kaukana? Soittelin Sangin Leealle Liminkaan. Agrologi Leea Sangi on maidontuottaja. Hän kertoikin muistostaan, kun itse oli miehensä kanssa reissussa Kiinassa ja tilalla olisi tarvittu korjaavaa kättä. Tuolloin paikalle saatiin ulkopuolinen korjaaja. Lehmät eivät odota eivätkä lomaile. Ne on lypsettävä päivittäin. Maidon perustuotannon toimivuuden takiakin tarvitaan kone- ja tuotantotekniikan ammattilaisia. Rakkaudesta kotimaisiin ruuantuottajiin minun on mainittava, että Leea elää rakkaudesta lehmiin.
Niin Kristillisen perinteen mukaan kuin vanhan kansan mukaankin paastonaika päättyy pääsiäiseen. Näin ollen herkulliset ateriat liittyvät vahvasti kevään suureen ilojuhlaan. Pöytään katetaan ehkä kanaa tai lammasta. Aterian alle ja päälle nautitaan herkkuja: pashaa, mämmiä, vaniljakastiketta, juustoja ja suklaamunia! Olen selvittänyt maidon tien jääkaappiin. Melko lailla hyvin tiedän senkin, mistä kananmunat tulevat. Mutta mistäpä suklaamunat ovat kotoisin?
Pääsiäiseeni kuuluu ehdottomasti Fazerin Mignon-muna. Mignon-muna on täysin kotimainen tuote. Yllättävää kyllä, se on myös täysin vegaaninen tuote. Ravitsemuksellisesti tärkeä on havaita, että kyseinen suklaamuna on erityisen hyvin ravitseva. Yhdessä suklaamunassa on liki 300 kaloria. Näiden ravitsevien ja maukkaiden kaloreiden takanakin on kone- ja tuotantotekniikan ammattilaisia. Tällä hetkelläkin haetaan tuotantolinjojen kunnossapitoon Fazerille kunnossapitoasentajaa. Työhön valittavalla henkilöllä on oltava soveltuva koulutus. Esimerkiksi ammattiopinnot kone- ja tuotantotekniikan alalta. Siis suklaammekaan eivät valmistu ilman kone- ja tuotantotekniikan osaajia.
Ravitsevaa pääsiäistä!
suomi toisena kielenä opettaja
Saija Taivalmäki, OSAO, Kaukovainio tekniikka
Kohti kielitietoista opetusta ja ohjausta - Lue TOP 10 -vinkit
19.3.2021
Ymmärsitkö? Näinhän me usein kysymme, kun olemme opettaneet tai selostaneet jotain toiselle ihmiselle. Hyvin tyypillinen tämä kysymys on, kun kommunikoimme henkilön kanssa, joka ei puhu äidinkielenään suomea. Tähän kysymykseen on liian helppoa ja houkuttelevaa vastata kyllä. Keskustelukumppani haluaa antaa itsestään mahdollisimman fiksun kuvan, eikä hän halua olla vaivaksi ja aiheuttaa lisätyötä. Joskus myös kulttuuriset erot voivat vaikuttaa siihen, että vastaus kysymykseen on mieluiten myöntävä. Käytännössä väärinymmärrys voi sitten aiheuttaa pienempää tai isompaa harmia molemmille osapuolille. Pahimmassa tapauksessa työturvallisuus voi olla uhattuna. Keinoja ja ratkaisuja kielelliseen kohtaamiseen on kuitenkin olemassa.
Puhtaasti parempaan duuniin -hankkeen yksi kohderyhmä on maahanmuuttajat. Hankkeemme tavoitteena on kehittää moniammatillista ohjausta työelämässä sekä joustavia opintopolkuja, joissa suomen kielen oppimista integroidaan tutkinnon osissa vaadittavaan osaamiseen. Suomen kielen opettajana minulle on mielenkiintoista olla mukana pohtimassa, miten kielen oppimista voitaisiin tukea niin oppilaitoksessa kuin työpaikoillakin. Suomen kielen opetustahan voidaan toteuttaa monella tavalla. Itse olen perinteisemmän luokkaopetuksen lisäksi antanut kielitukea työpaikoilla, pitänyt ammattiopettajan kanssa yhteistyössä suunniteltuja oppitunteja sekä tehnyt ohjauskäyntejä työpaikoille teemana kielitietoisuus. Ideoidaan yhdessä uusia toimivia tapoja oppia ammatillista suomen kieltä!
Suomen kielen opettaja ja oppilaitoskin odottavat usein innolla, että opiskelijan kielitaito kehittyy, kun hän pääsee työelämässä järjestettävään koulutukseen ja aitoon työympäristöön. Työpaikka taas saattaa odottaa, että opiskelija saapuu harjoitteluun sujuvaa ammatillista kieltä taitavana. Emme voi kuitenkaan pallotella vastuuta toinen toisillemme, vaan vastuu ja pohdinnan paikka on yhteinen. Myös ajatus siitä, että jokin mystinen suomen kielen kurssi ratkaisisi kielipulman, on usein harhakuvitelmaa. Elämää opitaan elämällä, samoin kieltä käyttämällä sitä. On päästävä osallisiksi aitoihin ja tasavertaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Jokainen meistä on kielen ja kulttuurin opettaja.
Kun puhutaan maahanmuuttajan ohjauksesta työpaikalla tai oppilaitoksessa, tulisi opetus- ja ohjaushenkilöstön pohtia, millä tavoilla autamme oppijaa tai uutta työntekijää ymmärtämään ja oppimaan asioita. Kyse ei ole siitä, että vain kielenoppijan ja uuden työntekijän täytyisi ponnistella ymmärtämisen eteen, vaan molempien osapuolten täytyisi oppia jotain uutta kielestä ja kommunikaatiosta. Kielitietoisuus voisi olla hyvä johtolanka kohti parempaa yhteisymmärrystä.
Kielitietoinen opettaja tai ohjaaja tuntee oman ammattialansa kielen ja ymmärtää, millainen merkitys kielellä on opetuksessa ja ohjauksessa. Hän arvioi oman alansa kieltä ja tekstejä opiskelijan silmin. Hän kääntää katseensa myös itseensä ja tarkastelee omaa opetus- ja ohjauspuhettaan ja kirjoittamiansa tekstejä opiskelijan silmin ja korvin. Kielitietoinen opettaja tai ohjaaja ottaa käyttöönsä kielitietoisia työtapoja. Ne ovat loppujen lopuksi melko yksinkertaisia, mutta saattavat vain vaatia uutta näkökulmaa ehkä jo pinttyneisiinkin tapoihimme tehdä asiat.
TOP 10 – vinkit kielitietoiseen ohjaukseen ja opettamiseen
- Tee havaintoja omasta ammattikielestäsi. Mikä sille on tyypillistä? Mikä on keskeistä? Mikä vähemmän tärkeää? Mikä mahdollisesti vaikeaa? Pohdi, mitkä asiat ovat keskeisimpiä oppia puhuttuna ja kirjoitettuna ja keskity niihin.
- Näytä ensin itse konkreettisesti mallia ja kielennä asioita samalla: ”Nyt minä otan tämän mopin ja…” Aluksi se voi tuntua hölmöltä, mutta on hyödyksi. Kielenoppija saa mallia kielestä samalla, kun oppii työtehtäviä.
- Jos voit, niin havainnollista työtehtäviä kuvilla tai selkokielisillä teksteillä.
- Vältä ko/kö -kysymyksiä, joihin on helppo vastata kyllä ja ei. Muotoile kysymyksesi muotoon, jossa vastaajan täytyy tuottaa tasolleen sopivaa puhetta tai näyttää jotain, esimerkiksi selostaa jokin työtehtävä tai työvälineen käyttö.
- Vältä murreilmauksia ja ammattislangia aluksi. Käytä sen sijaan selkeää yleiskieltä ja tarpeen mukaan hidasta selkokieltä. Tauota ja toista.
- Ota kielenoppija mukaan epävirallisiin puhetilanteisiin kahvitauolla ja ruokatunnilla ja huomioi, että hän pystyy osallistumaan keskusteluihin.
- Alussa ohjaukseen käytetty aika maksaa itsensä takaisin. On selvää, että tarvitaan enemmän aikaa ja rauhaa, jos on kielellistä takamatkaa.
- Mieti, voisitko sinä tai joku muu työpaikalla toimia työparina uudelle työntekijälle. Jos kielenoppija jää toistamaan mekaanisia työtehtäviä yksikseen ja hänen työpäiväänsä ei kuulu juurikaan vuorovaikutusta, kielitaito ei kehity.
- Pyri luomaan salliva ilmapiiri, jossa tyhmiä kysymyksiä ei ole. Positiivisen psykologian piirissä on todettu, että oppimisen ilmapiirillä saattaa olla jopa isompi vaikutus oppimiseen kuin oppijan kyvyillä. Kannustus ja hymy toimivat aina!
- Ehkä yrityksessä tai oppilaitoksessa on mahdollisuus järjestää kielenopetusta tai esimerkiksi suomen kielen opettajan kielitukea työpaikalla. Hyvää kokemusta kielituetusta työkokeilusta on saatu mm. OSAOn Valmiuksilla vauhtia työllistymiseen -hankkeessa.
Loppujen lopuksi kyse on vuorovaikutuksesta, ihmisten kohtaamisesta. Kun olemme läsnä vuorovaikutustilanteessa ja kohtaamme toisemme aidosti, löydämme kyllä keinot yhteisymmärrykseen.
Poikkeusoloissa hyvinvoivana opinnoissa, töissä ja hiihtolomalla
5.3.2021
Kirjoittaja on hankkeen työkyky- ja hyvinvointi asiantuntija, lehtori Marjaana Lindgren-Issakainen, OSAO Kaukovainio tekniikka
Jos ihmiselle annettaisiin mahdollisuus valita, voidako hyvin vai huonosti, valitsisi varmasti jokainen hyvinvoinnin. Kaikki meistä haluavat voida hyvin. Kaikki meistä tekevät asioita hyvinvointinsa eteen. Joku liikkuu luonnossa. Joku lukee. Joku lepää. Hyvinvointia voidaan saada erilaisista asioista, sillä hyvinvointi muodostuu monista eri asioista.
Hyvinvointi on käsitteenä hyvin laaja. Se kattaa monipuolisesti ihmisen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Hyvinvointi on parhaimmillaan näiden osien tasapainoa. Jos voimme huonosti fyysisesti, se heijastuu usein myös psyykkiseen hyvinvointiin. Jos sosiaalinen elämämme ei ole tasapainossa, sekin heijastuu psyykkiseen hyvinvointiin. Uhkana hyvinvoinnille ovat eri ihmisillä eri asiat. Tällä hetkellä meillä on yhteisenä hyvinvointimme uhkatekijänä korona.
Korona uhkaa terveyttämme viruksena. Korona on myös yhteiskunnallinen uhka siihen liittyvien rajoitusten viidakkona. Emme saa tehdä sitä emmekä osallistua tähän. Vapautemme rajoittaminen kuormittaa meitä aivan uudella tavalla normaalisti vapaassa Suomessa. Olemme tottuneet elämään maassamme vapaina ja rauhassa. Suomessa ihmisten elämää eivät yleensä suuret mullistukset koettele. Olemme tottuneet, että maailmassa tapahtuu luonnonmullistuksia ja maailmassa liikkuu vaarallisia tauteja. Se maailma on kuitenkin ollut kaukana Suomesta.
Työelämä, opiskelut ja päivärytmit saivat ihan uudet normit helmikuussa 2020. Enää emme lähteneet töihin työpaikalle tai opiskelemaan kouluun. Jäimme kotiin. Kaikki työ ja opiskelu tapahtui kotona. Se oli muutos aiempaan. Toisille muutos oli iso ja toisille sopiva. Olemme eläneet tässä muutoksessa jo vuoden. Pitkittyessään muutos aiheuttaa erilaisia seurauksia. Toiset ahdistuvat ja jotkut tipahtavat opinnoistaan, koska eivät pysty itse rakentamaan riittävää rytmiä elämäänsä. Toisten ihmisten läsnäolo, opettajan ohjaus, tuki ja yhdessä tekemisen merkitys korostuvat eläessämme erillämme ilman tuttuja ihmiskontakteja. Huomaamme kaipaavamme toisia ja huomaamme toistemme merkityksen ihan eri tavalla. Onkin tosi tärkeää, että meillä on paikka, minne mennä joka aamu. On tärkeää, että kuulumme johonkin yhteisöön ja saamme olla tekemisissä toistemme kanssa. Tämä pitää huolta sosiaalisesta ja psyykkisestä hyvinvoinnistamme. Osittain myös fyysisestä. Liikkuminenkin on voinut vähentyä, kun ei tarvitse kulkea koulumatkoja.
Puhtaasti parempaan duuniin -hankkeessa yritämme nostaa esiin hyvinvoinnin tärkeyttä. Opiskeluissa hyvinvointi on sitä, että opinnot etenevät ja opiskelun lisäksi jää aikaa muullekin elämälle. Ohjaamme opiskelijaa miettimään, nukkuuko ja liikkuuko hän riittävästi sekä syökö hän monipuolisesti. Nämä ovat jaksamisen edellytyksiä. Jos jaksaa toimia arjessa niin opinnoissa kuin töissä, on hyvinvointi kohdallaan.
Hyvinvointia voisi ajatella ikään kuin pyörteenä tai lumipallona. Jos hyvinvointipallo pyörii hyvinvointihangessa, se kerää ympärilleen lisää hyvinvointia. Valitettavasti pyörre toimii samoin pahoinvoinnin osalta. Pahoinvointi lisää pahoinvointia. Poikkeusoloissakin voi selvitä hyvinvoivana, kun yrittää vaikuttaa tähän pyörteeseen. Ehdotan, että ajattelisit elämäsi jokaisena päivänä kolmea asiaa, jotka ovat hyvin. Sinussa itsessäkin on aina hyvää. Itse voin iloita siitä, että saan olla terve. Iloitsen siitä, että minulla oli hyvä ja onnistunut päivä töissäni. Sain työkaveriltani kiitosta. Aivan erityinen hyvinvointini ilopilleri on lapseni ihan jokaisessa päivässäni.
Pohjois-Suomi aloittaa hiihtolomansa poikkeuksellisissa oloissa. Monia perinteiseen hiihtolomaan kuuluvia asioita on rajoitettu. Ulkoilma ja ulkona kavereiden kanssa liikkuminen on vapaassa käytössä. Lepääminen on luvallista. Ammennetaan hyvinvointia yhdessä lähipiirimme kanssa.
viestintä- ja vuorovaikutustaitojen lehtori
Taina Kylmänen, OSAO Kaukovainio tekniikka
Oikeus oppimiseen jatkuu peruskoulun jälkeenkin – valinta on Sinun
22.2.2021
Peruskoulun päättäminen on ainutkertainen hetki elämässä. Yhden aikakauden loppuminen voi olla pelottavaa. Se voi olla kauan odotettu mahdollisuus. Enää peruskoulun päättyminen ei kuitenkaan merkitse entiseen tapaan vapautta. Oppivelvollisuus jatkuu. Vaikka uusi oppivelvollisuuslaki tulee voimaan vasta elokuussa 2021, säännökset velvoittavat jo nyt perusopetuksen päättäviä nuoria. Jokaisen on haettava toisen asteen kouluun. Ajatelkaamme tämä etuoikeutena saada koulutusta vielä peruskoulun jälkeenkin. Minusta oppioikeuslaki olisi mukavampia tunteita herättävä nimi laille. Eikö?
Moni ammatilliset opinnot valinnut pitää hyvänä asiana, että kolmessa vuodessa saa itselleen ammatin. Lukion valitsevalla on ammatinvalinta vielä edessään ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Kun ammattilainen työllistyy, hän voi elättää itsensä työllä ja rakentaa itsenäistä elämäänsä. Kaikilla aloilla työllisyystilanne ei ole hyvä. Puhtaasti parempaan duuniin -hankkeessa toimivana tiedän, että kohdealoillamme on huutava pula työvoimasta. Puhtausala työllistää siivoojia ja toimitilahuoltajia, kiinteistöpalveluala kiinteistönhoitajia ja kone- ja metalliala työllistää koneistajia, koneautomaatioasentajia, levyseppähitsaajia ja koneasentajia. Työntekijöitä tarvitaan ihan tässä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Kaikki nämä alat ovat moderneja. Aloilla on käytössä modernia teknologiaa. Aloille voi kouluttautua sukupuolineutraalisti. Nykyisin ei tehdä jakoa miesten ja naisten töihin.
Jos haluaa itselleen arvokkaan työn, pitää ymmärtää työnsä merkitys. Isossa yrityksessä jokaisen työntekijän pienikin tehtävä on olennainen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kerronpa kuuluisan tarinan Amerikan Yhdysvalloista presidentti John F. Kennedyn ajoilta (1961). USAssa unelmoitiin miehen lähettämisestä kuuhun. Myös presidentin unelma liittyi avaruusjärjestö NASAn avaruusohjelmaan. Hänkin halusi intohimoisesti, että USA onnistuisi lähettämään miehen kuuhun. Presidentti vieraili NASAn avaruuskeskuksessa. Hän tapasi siivoojan työssään. Presidentti kysyi siivoojalta, mitä tämä tekee. Siivooja vastasi: ”Herra presidentti, olen auttamassa lähettämään miehen kuuhun.” Vuonna 1969 se tapahtui. Apollo 11 laskeutui kuuhun mukanaan Neil Armstrong ja Buzz Aldrin. Jotta tämä unelma toteutui, tarvittiin myös siivoojan työpanos. NASAn siivooja arvosti itsekin työtään. Muistan, kun katsoin tapahtumaa pienestä matkatelevisiosta. Oli heinäkuu. Parin kuukauden päästä minusta oli tuleva ekaluokkalainen. Oivalsin, että kaikki on mahdollista.
Ympäristön puhtaus, siisteys ja esteettisyys ovat tärkeimpiä asioita ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Jos teitä ei putsata lumesta ja liukkautta torjuta, ihmiset eivät pääse töihin eivätkä kouluun ja voivat teloa raajansa kaatuessaan. Tarvitsemme siivoojia ja toimitilahuoltajia. Tarvitsemme kiinteistönhoitajia. He takaavat muiden turvallisen ja toimivan arjen. Eivätkä teollisuuslaitokset toimisi ilman koneistajia. Kukaan ei risteilisi ilman hitsaajia. Lääkärit korjaavat rikkoutuneita luita, mutta kiinteistönhoitaja voi estää luita rikkoutumasta. Sairaalassa puhtausalan ammattilaiset huolehtivat hygieniasta. Toivon, että ammattien merkitys ymmärretään.
Ammatinvalintaan vaikuttavat vanhempien toiveet ja ajatukset maailmasta. Ehkä isovanhempienkin. Isovanhempien elämässä on usein tehty yksi pitkä ura, jolta ei ole paljon poikkeiltu. Vanhempien ura- tai elämänpolku saattaa olla jo monipolvisempi. Kun Sinä olet nuorena valitsemassa itsellesi koulutietä, on ihan hyvä kuunnella vanhempien mielipiteitä. Toivon mukaan kuitenkin vanhemmat kuuntelevat myös Sinua ja ajatuksiasi ja ymmärtävät, että peruskoulun jälkeen ei olla valitsemassa eläkeuraa. Mielestäni oman elämän suunnittelu on tärkeämpi asia kuin ammatinvalinta. Omaan elämään on hyvä sopia muutakin kuin työtä.
Oletko Sinäkin miettimässä, hakisitko ammattiopintoihin vai lukioon? Jos tietty ammatti siintää kirkkaana mielessäsi, valintasi ei ole vaikea. Mutta jos olet epävarma, kannattaa muistaa, että nämä vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia. Jos todella paljon haluaisit opiskella kiinteistönhoitajaksi, mutta toisaalta yleissivistävien teoria-aineiden lukeminenkin vetäisi puoleensa, on OSAOssa mahdollista yhdistää nämä molemmat. Opiskelu OSAOssa antaa myös mahdollisuudet jatko-opintoihin.
Ole rohkea. Valinta on Sinun. OSAOssa me teemme jokaiselle oppijalle omannäköisen oppimisen polun.
Avoimia työpaikkoja – yhteistyöllä osaavia tekijöitä
22.1.2021
Usean asiantuntijaopettajan ja kolmen alan vetovoimaisuushanke käynnistyi keväällä. Yhteisiä hetkiä soviteltiin, yhteistä ymmärrystä haettiin ja toimenpiteitä yhdessä hiottiin. Hanketyön riskeiltä ei olla vältytty. Asiantuntijoita on vaihtunut, ja vuosi 2020 kokonaisuudessaan haastoi oppilaitosten ja yritysten tekemistä.
Mitä työpaikkojen tarpeisiin perustava yhteistyö osaavan henkilöstön saamiseksi tarkoittaa? Miten työpaikalla tapahtuva opiskelu toteutetaan mielekkäällä tavalla ja monenlaisille oppijoille? Ohittamatta käytössä olevia ratkaisumalleja yhteistyö on kuuntelemista ja keskustelua. Se on ideointia, kyseenalaistamista ja selvitystyötä yhdessä yritysten kanssa sekä yhteistyötä sidosryhmien, oppilaitosten ja hankkeiden tasolla.
Hankkeemme keskiössä ovat työpaikkojen osaamistarpeet, ammattitaidon varmistamiseen suoritettavat tutkinnot tai tutkinnon osat sekä ammattiin hakeutuvat ja tulevat työntekijät. Tehtävänä on saada imua ja työntövoimaa hankkeen kohdealoille ja osaavia, hyvinvoivia, itseään kehittäviä ja alaansa arvostavia työntekijöitä, koska heistä on pula. Pulaa meillä ei ole yhteistyötahoista eikä asiantuntijoista.
Osaamistarpeen pohjalta luomme malleja työpaikalla oppimiseen ja työpaikkaohjauksen toteuttamiseen. Olemme jo kartoittaneet osaamistarvetta puhdistuspalvelualan yrityksissä ja sitä ollaan valmistelemassa kiinteistöpalvelualan ja kone- ja tuotantotekniikan yrityksille. Jännityksellä odotamme, miten yhteistyö yritysten kanssa lähtee rullaamaan ja millaisiin ratkaisuihin pääsemme. Kone- ja tuotantotekniikassa puolestaan on tehty markkinointi- ja opetusmateriaalia oppimisalustoille. Materiaalin tuottamisessa on otettu huomioon sisällön esteettömyys ja käytön helppous.
Avoimin mielin eteenpäin. Kaikki on mahdollista.
viestintä- ja vuorovaikutustaitojen lehtori
Taina Kylmänen, OSAO Kaukovainio tekniikka
Oli sitä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualoja ennenkin – joulumuistelua
17.12.2020
Joulupukki on Suomen tärkeimpiä ammattilaisia. Ainakin hän on lahjakkain. Kukapa ei Joulupukkia arvostaisi. Hän on supersankari, joka saavuttaa helposti koko maailman yhden vuorokauden aikana. Ennen muinoin Joulupukki teki töitä ympäri vuoden, kun hänen piti valmistaa kaikkien maailman lasten kaikki lahjat yksin. Nykyisin hän saa lahjat verkkokaupasta todella nopeasti. Pukki tilaa ja posti tuo. Tänä vuonna kulkua helpottaa maailmanlaajuinen pandemia. Pukki tuleekin Zoomilla tai Teamsilla. Hän voi tulla isommankin porukan luokse kertaheittämällä. Hän selviää vuoden töistä yhden vuorokauden aikana.
Kun minä olin pieni, asuin koulurakennuksessa toisessa kerroksessa. Asunnon ikkunasta saatoin jouluaattona saunapuhtaana seurata, milloin Joulupukki ilmestyy pihapiiriin. Isäni oli Muurolan yhteiskoulun talonmies. Äitini oli koulun siivooja. Me asuimme talonmiehen asunnossa. Koulun joululoman aikana siivoojan tehtävä oli siivota koulu tavallista perusteellisemmin. Lattioista piti käsin hangata pois mustat kenkien tekemät viivat. Lattiat vahattiin moneen kertaan. Äitini muisteli, että työ oli raskasta 1960-luvulla, kun ei ollut koneita käytössä. Kun myöhemmin sai käyttöön pitkävartisen lastan ja sen päähän flanelliluutun, se tuntui jo juhlalta. Aika paljon teimmekin siivoustyötä koko perheellä. Koska työ oli raskasta, isä auttoi äitiä. Me lapset, sisareni ja minä, hengailimme mukana. Emme ole olleet koskaan hoidossa, vaan pienestä pitäen töissä mukana pyörimässä jaloissa.
Joulujuhlaan talonmies hankki saliin ison kuusen. Juhlan jälkeen hän purki kuusen pois. En muista, hakattiinko puu pihapiirin saunaan lämmikkeeksi vai poltettiinko se pannuhuoneen valtavan suuressa roskienpolttouunin nielussa. Joka tapauksessa jouluna pihapiirissä sauna lämpesi. Sen lämmitti talonmies. Pihan asukkaat – opettajat ja me – kylvettiin vuorotellen. Saunan päälle käytiin naapurin ovella huikkaamassa ”Sauna on vapaa! Hyvää joulua!” Sitten alkoi hermoja raastava pukin odottelu.
Minun lapsuudessani siis oli vielä talonmiehiä. Onkohan enää Pihlajakadullakaan Taalasmaan Seppoa? Simpsoneissa Springfieldin ala-asteella on talonmies Willie. Hän on puolikalju. Niin isänikin oli. Talonmiehen perheen joulu ei ollut pelkkää rauhaa ja juhlaa. Saunanlämmittämisen lisäksi piti huolehtia, että rakennukset pysyvät lämpiminä ja tiet kuljettavina. Jos lunta tuli, isän piti vetää majavankarvalakki kaljunsa peitoksi ja lähteä lumitöihin. Työt oli tehtävä arkena ja pyhänä. Työaika oli niin sanotusti 24/7. Työtä arvostettiin. Sitä arvosti työn tekijä itse ja sitä arvostivat ne, kenen elämää talonmiehen työ helpotti. Vanhemmiltani opin, että työ tekijäänsä kiittää. Työn jäljen pitää tuottaa hyvää mieltä. Sen pitää miellyttää silmää. Hoppu ei ole hyväksi eikä kiire kunniaksi. Kun tuntee itse työnsä arvon, on työtä mielekästä tehdä. Se tuo tekijälleen mielihyvää.
Teen itse Puhtaasti parempaan duuniin -hankkeessa työtä, jota arvostan, jonka koen mielekkääksi ja joka tuottaa minulle mielihyvää. Hankkeessa tehdään markkinointityötä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ja kone- ja tuotantotekniikan eteen. Hankkeessa pyritään nostamaan näiden ammattien arvostusta ja vetovoimaisuutta. Työ tuntui heti kutsuvalta, sillä näistä aloista on minussa jälki. Sen lisäksi, että Rauno-isäni ja äitini Elsa huolehtivat Muurolan yhteiskoulun kiinteistöstä kaikin puolin, oli setäni metallialan taitaja. Rami-setä oli todella arvostettu peltiseppä ja taitava hitsaaja. Jo lapsena opin ammattilaisuuden arvostamisen.
Rakas Joulupukki, anna minullekin kyky tehdä työtä tässä hankkeessa niin hyvin, että tieto kohdealojemme arvosta leviää nuorison piiriin. Työt ovat muuttuneet menneistä ajoista. Koneellistuminen on helpottanut kaikkia aloja. Toki kädentaidotkin ovat edelleen tärkeitä. Paljon on muuttunut, mutta kaikki työ on edelleen arvokasta. Samoin jokainen tekijä. Joulupukki, Sinäkin olet.
Hyvää joulua!
Kirsi Hemmilä, OSAO Kaukovainio tekniikka
Kesätyö sairaalassa oli alku uralleni puhtausalalla
4.12.2020
Puhtausala on mielenkiintoinen ala. Useasti puhtausalalle ajaudutaan esimerkiksi kesätyössä. Sitten vain ala vie tekijänsä mennessään. Itse aloitin kesätöissä sairaalassa. Ihastuin sairaalan monipuoliseen työympäristöön. Olen viihtynyt alalla hyvin, koska minulla on ollut mahdollisuus kehittyä alan mukana ja edetä urallani. Koulutuspuolella on ollut mahdollista toimia vaihtelevissa tehtävissä, opettajan työssä ja hankkeissa.
Opetustyössä on erityisen palkitsevaa, kun opiskelijoita valmistuu ammattiin ja saan jakaa heille tutkintotodistukset. Viimeksi jaoin todistukset lokakuussa 2020 neljälle maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle. Ammatillinen oppiminen tapahtuu paljon käytännön kautta. Lokakuussa valmistuneet opiskelijatkin olivat oppimassa yrityksissä ja he työllistyivät valmistuttuaan heti. Yritysyhteistyö on ammattiopinnoissa todella tärkeää.
Puhtaasti parempaan duuniin -hankkeessa olen ollut mukana aivan alusta asti. Jo vuosien ajan on käyty kollegoiden ja alan yrittäjien kanssa keskustelua puhtausalan työvoimapulasta. Alalla tarvitaan koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Puhtaasti parempaan duuniin -hankkeen tavoitteena on auttaa työnantajia ja ammattilaisia kohtaamaan toisensa. Tämä on mielestäni erittäin merkittävä tavoite. Ala on tärkeä ja merkityksellinen. Mielelläni teen töitä muiden hanketoimijoiden kanssa minulle rakkaan alan elinvoimaisuuden ja myönteisen imagon eteen.
Puhtausalan työtehtävät ovat monipuolisia ja vaihtelevia. Samoin ovat asiakaskohteet. Asiakaskohde voi olla liikekiinteistö, teollisuuslaitos, majoitusliike tai vaikkapa sairaala. Voi kohde toki olla tavallinen kotikin. Kaikkialla pitää huolehtia siisteydestä niin asiakkaiden kuin laitteidenkin takia. Alalla työskentelee toimitilahuoltajia, sairaalahuoltajia, laitoshuoltajia ja palveluvastaavia. Nämä ammattilaiset edustavat työntekijätasoa ja he työskentelevät siivoojina laitoksissa ja yrityksissä.
Palveluesimiehet johtavat työtä. He rekrytoivat siivoojia. He perehdyttävät työhön ja turvallisuuteen. Viime kädessä nimenomaan palveluesimiehet vastaavat työn laadusta. Puhtausala tarjoaa todella monipuolisia tehtäviä ja hyvät etenemismahdollisuudet.
Tärkeintä on tehdä työssä laatua. Laatu syntyy kokonaisuuden ymmärtämisestä. Alalla vaaditaan paljon teknistä ja ammatillista osaamista. Puhtausalan ammattilaiset ovat vastuussa hyvin arvokkaiden, jopa miljoonien eurojen, kiinteistöistä. Sen vuoksi ammattitaito on tärkeää. Asiakaskiinteistö pitää tuntea hyvin. On tärkeää huolehtia rakennuksista hyvin, jotta niiden elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. Puhtausalan ammattilaisten työ vaikuttaa myös rakennuksen sisäilman laatuun ja näin asiakkaiden hyvinvointiin ja terveyteen.
Kaikki puhtausalan ammattilaiset kohtaavat työssään asiakkaita ja usein työtä tehdään tiimeissä. Siksi teknisen osaamisen ja kädentaitojen lisäksi vaaditaan alan ammattilaiselta laatuajattelua, asiakaspalvelutaitoja ja vuorovaikutusosaamista. Erilaisissa asiakaskohteissa vaaditaan hiukan erilaista kohtaamistaitoa. Hyvä kielitaito on myös tarpeen.
Puhtausala on jatkuvasti kehittyvä ala. Robotiikka ja digitalisaatio tekevät tuloaan alalle yhä voimakkaammin. Kestävä kehitys ja ympäristö on otettava koko ajan työssä huomioon. Siivoustyöllä on ratkaiseva merkitys muiden työhyvinvoinnin kannalta. Alalla huolehditaan myös työntekijöiden omasta työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta.
Puhtausala on niin monipuolinen ala, että kiinnostukseni alaa ja sen kehitystä kohtaan vain kasvaa. Hanketyössä toivoisin erityisesti nuorten oivaltavan alan mielenkiintoisuuden ja nykyaikaisuuden. Alalla opiskelu OSAOssa tarjoaa monia mahdollisuuksia. Oppiminen on yksilöllistä ja jokaiselle opiskelijalle luodaan oma oppimispolkunsa. Opiskelu on mahdollista vaikkapa työn ohessa iltaisin.
.